Mitä näyttelyissä tapahtuu

Pikaopas koiranäyttelyistä

Tavoitteena osallistuminen koiranäyttelyihin? Kokosimme pikaoppaan koiranäyttelyn kulusta ja näyttelyihin valmistumisesta, jonka avulla voit valmistautua etukäteen näytökseen!

Koiranäyttelyt ovat yksi harrastusmuoto muiden koiraharrastusten joukossa. Lukumääräisesti ne vetävät varmasti eniten harrastuksista väkeä puoleensa, mutta niitä kuitenkin myös kritisoidaan. Joidenkin mielestä koiranäyttelyt muistuttavat liikaa ”missikilpailuita” ja palvelevat enemmän omistajia kuin koiria. Kritiikki on osittain oikeaa, sillä näyttelyt todella ovat kauneusmittelöitä, mutta monessa rodussa ne ovat yhä edelleen lähes ainoa tapa kerätä tietoa koirista. Jos koiralta löytyy edes pari  käyntiä näyttelyissä, se on kuitenkin parempi kuin ei tietoa ollenkaan.

Toivomme tämän pikaoppaan tavoittavan mahdollisimman monta koiranäyttelyistä kiinnostunutta kääpiöbullterrierin omistajaa ja rohkaisemaan kokeilemaan sekä harrastamaan koiranäyttelyitä minibullin kanssa!

Valmistautuminen näyttelyyn

Ennen koiranäyttelyihin osallistumista koiran kehäkäytöstä kannattaa harjoitella, sillä suoritukseen kehässä vaikuttaa muun muassa koiran käytös sekä koiran esittäminen. Olemme koonneet aiemmin oppaan siitä, kuinka voit opettaa koirallesi näyttelyseisontaa, seuraamista ja kävelyä koirallesi. Pääset lukemaan oppaan tästä .
 Lyhyesti kerrottuna koira esitetään aina ihmisen vasemmalla puolella. Koiran tulee ravata sopivaan tahtiin, jotta sen liikkeet tulevat hyvin esille. Sopiva vauhti on jokaiselle koiralle ja esittäjälle yksilöllinen, joten sitä täytyy harjoitellessa hetki hakea. Koiran tulisi liikkua pää suorassa kohti menosuuntaa.

Näyttelyseisonta on kääpiöbullterriereillä ”vapaa”, mikä tarkoittaa sitä, että näyttelytaluttimen annetaan ikään kuin roikkua koiran kaulalla. Koiran esittäjän tulisi seisoa koiran edessä kääntyneenä koiraa kohti, ja koiran tulee seisoa sopivassa asennossa niin, että sen kulmaukset tulevat hyvin esiin. Takajalkojen tulisi siis asettua asennossa siten, että takajalkojen varpaiden pää on suorassa linjassa kohti koiran peräpäätä. Oikeanlaisen näyttelyasennon löydät harjoittelemalla sitä etukäteen.

Monelta paikkakunnalta löytyy erilaisia harjoittelumahdollisuuksia esimerkiksi koirakoulujen ja erilaisten yhdistysten järjestämänä. Myös Match Show -tapahtumissa (harjoitusmielinen koiranäyttely) voi ja kannattaakin totuttaa koiraa näyttely-ympäristöön ennen virallista näytöstä, jos koirasi ei ole muuten tottunut vilkkaaseen, koirantäyteiseen ympäristöön. Monelle koiralle myös itse kehässä liikkuminen välillä ahtaastikin muiden koirien kanssa voi kaivata harjoitusta.

Kääpiöbullterrierit ovat siinä mielessä helppo näyttelykoirarotu, ettei niiden turkki vaadi paljoakaan puunausta ennen näyttelyyn osallistumista. Turkin huolellinen pesu, kynsien leikkaus ja siisti yleisilme riittää yhdessä koirasi väritykseen sopivan taluttimen kanssa. Yhdistyksen Minipuodista löydät mineille sopivia valkoisia noutajataluttimia. Jos koirasi on valkoinen tai koirasi tuomariin päin esitettävässä puolessa kaulassa on valkoista, voit hyvin hankkia sellaisen. Sopivan taluttimen löytämiseen voit myös kysyä apua esimerkiksi koirasi kasvattajalta tai liikkeestä, josta olet taluttimen ostamassa.

Ilmoittautuminen

Koiranäyttelyihin ilmoittautuminen tapahtuu helpoiten verkossa. Kennelliiton tapahtumakalenterista voit katsoa itsellesi sopivia näyttelyitä, joihin haluaisit osallistua. Vaihtoehtoja on monia: ryhmänäyttelyt (kääpiöbullterrierit kuuluvat ryhmään FCI 3) tai useamman ryhmän yhteiset näyttelyt, kaikkien rotujen näyttelyt, NORD-näyttelyt ja Kansainväliset-näyttelyt. Näistä NORD- ja KV-näyttelyissä jaetaan kansallisten sertifikaattien (sertien) lisäksi NORD-sertejä ja KV-sertejä eli CACIB:eja. Sertejä keräämällä koira saavuttaa muotovalion arvon. Näyttelyharrastusta vasta aloittaessa koiranäyttelyn tyypillä ei kuitenkaan ole juuri merkitystä.

Kun ilmoitat koirasi näyttelyyn, sinun tulee samalla ilmoittaa luokka, johon koirasi osallistuu. Eri luokkia ovat pentuluokka 5–7 kk ja 7–9 kk (epäviralliset näyttelyt), juonioriluokka 9–18 kk, nuorten luokka 15–24 kk, käyttöluokka 15 kk (tähän eivät kääpiöbullterrierit osallistu), avoin luokka 15 kk, valioluokka 15 kk ja veteraaniluokka 8 vuotta täyttäneille. Käytännössä valittava luokka siis muodostuu koirasi iän ja sukupuolen mukaan. Jos koirasi kuitenkin sopisi iältään juonioriluokkaan ja nuorten luokkaan, kannattaa kokemattomamman osallistujan valita näistä juonioriluokka, koska junioreille annetaan kehäkäytöstä enemmän anteeksi kuin nuorten luokassa. Jos et ole varma, mihin luokkaan koirasi oli paras sijoittaa, voit kysyä apua koirasi kasvattajalta tai joltakin kokeneemmalta kävijältä.

Kun olet ilmoittanut koirasi näyttelyyn, saat noin viikkoa ennen näyttelyitä sähkö- tai kirjepostilla ilmoittautumistiedot sekä kilpailunumerosi. Yleensä kilpailunumero tulostetaan ja otetaan mukaan näyttelyyn. Kilpailunumeron tulee olla koiran esittäjässä näkyvissä koko näyttelyn ajan, joten se on hyvä pitää tallessa. Se toimii samalla pääsylippunasi koiranäyttelyihin.

Näyttelypaikalla

Koiranäyttelyssä on yleensä ahdasta, on näyttely sitten sisällä tai ulkona. Varsinkin nuorelle koiralle tämä on alussa hämmentävää tai jopa stressaavaa, joten näyttelypaikalle kannattaa tulla hyvissä ajoin, mieluummin aiemmin kuin tuntia ennen omaa vuoroa.

Näyttelyyn pakataan mukaan koiran lisäksi rekisteri- ja rokotustodistus (muista tarkistaa hyvissä ajoin, että koirasi rokotukset ovat ajan tasalla), järjestäjien lähettämät dokumentit, peitto tai muu makuualusta, jonka koira voi tuntea omakseen, normaalin taluttimen lisäksi näyttelytalutin, juomakippo ja mielellään vettä esim. 1½ litran pulloon. Pieni, kokoontaitettava jakkara on kätevä olla mukana. Pussiin kannattaa ottaa mukaan koiralle namipaloja,tai pieni lelu, josta koirasi erityisesti pitää. Jos on odotettavissa pitkä päivä, jotain helposti mukana kuljetettavaa ruokaa. Monet jättävät näyttelyaamuna koiran syöttämättä, joten namipalojen, lihapullien ja makkarapalojen suosio on taattu. Näyttelypapereiden mukana tulee yleensä myös kehäkartta, jonka mukaan kannattaa suunnistaa oikean kehän luo, kehän reunaan tai jonnekin sopivalle etäisyydelle ja perustaa siihen ”leiri”: häkki kasaan ja sinne kodintuoksuinen peitto, niin koira tuntee olonsa, jos ei nyt kotoisaksi, niin suht’ turvalliseksi kuitenkin. Mikäli automatka näyttelyalueelle on ollut pitkä, koira kannattaa käyttää tarpeillaan ennen näyttelyalueelle tuloa. Vaikka näyttelyalueella onkin koirien ulkoiluttamisalue, esimerkiksi kennelyskän tarttumiseksi suosittelemme käyttämään koiran tarpeillaan jossain muualla.

Kehässä työskentelee useimmiten kolme ihmistä. Tuomari sekä kaksi kehätoimitsijaa, joista toinen kirjoittaa tuomarin sanelemat arvostelut ja toinen pyörittää kehää, eli kutsuu koirat kehään, näyttää laatuarvosanat ja sijoitukset yms. Koiran esittäjän velvollisuus on olla valmiina menemään kehään silloin, kun oma vuoro on. Näyttelyssä on yleensä melko kireä aikataulu, ja jos siinä tilanteessa kehätoimitsijan täytyy ryhtyä huhuilemaan ihmisiä kehään ja odottamaan heidän saapumistaan, aikataulut venyvät turhaan. Oman vuoron kanssa kannattaa siis olla tarkkana. Tähän voi olla hyvä pyytää apua muilta rotutovereilta ainakin ensimmäisillä kerroilla.

Näyttelyn kulku

Kennelliitto on julkaissut verkkosivuillaan hyvän selostuksen koiranäyttelyn kulusta eri luokkineen, arvosteluineen ja kehineen, johon kannattaa käydä tutustumassa. Pääset lukemaan sen tästä ( www.kennelliitto.fi/koiraharrastukset/koiranayttelyt/koiranayttelyn-kulku)

Pähkinänkuoressa kerrottuna, koirat siis arvostellaan sukupuolittain: urokset ensin, sen jälkeen nartut. Jos näyttelyssä on pentuluokat (7–9 kk), ne arvostellaan ennen virallisia luokkia: ensin urospennut, sitten narttupennut. Pentuluokissa ei anneta laatuluokitusta, vaan tuomari käy koirat läpi, jonka jälkeen hän sijoittaa osallistujat sijoille 1.–4. Tuomari voi antaa kp:n (= kunniapalkinto, lila nauha), mikäli hänen mielestään pentu tai jotkut pennuista ovat sen ansainneet. Jos sekä urosten että narttujen voittaja on saanut kp:n, nämä kaksi kilpailevat ROP-pennun arvosta.

Pentuluokista seuraavat muut arvosteluluokat ovat esiintymisjärjestyksessä: junioriluokka, nuorten luokka, avoin luokka, käyttöluokka, valioluokka, veteraaniluokka. Koirat kootaan luokittain yhteen, ja ne esitetään kilpailunumeroiden osoittamassa järjestyksessä. Tämä tarkoittaa sitä, että kehään asetutaan numerojonoon. Ensiksi jokainen kehään saapuva asettaa koiransa seisomaan niin sanottuun näyttelyasentoon. Tuomari käy sen jälkeen koirat läpi, jonka jälkeen tuomari haluaa nähdä luokan koirat liikkeessä yhtä aikaa, yleensä 1–2 kierroksen verran.

Tämän jälkeen tuomari käy koirat läpi yksitellen. Jonon ensimmäinen nostetaan näyttelypöydälle. Tuomari katsoo ja tunnustelee koiran kokonaan, kurkistaa jopa suuhunkin. Jokaisella tuomarilla on oma tapansa koirien läpikäymiseen. Tuomaria ei saa puhutella, mutta jos tuomari kysyy koiran ikää, toki siihen saa ja pitääkin vastata. Jos tarvitsee apua vieraan kielen kanssa, kannattaa kääntyä kehätoimitsijan puoleen.

Lopuksi tuomari haluaa nähdä vielä koiran liikkeet, joko edestakaisin ja kerran kehän ympäri, tai kolmio tai mitä tuomari nyt pyytääkin. On hyvä huomata pysyä koiran kanssa liikkeessä siten, että koira kulkee suorassa linjassa tuomaria päin. Sen jälkeen asetetaan koira näyttelyasentoon tuomaripöydän eteen, ja tuomari sanelee kehätoimitsijalle arvostelun koirasta. Koira tulee muistaa asettaa sen verran etäälle pöydästä, että tuomari näkee sen hyvin. Tämän jälkeen kehäsihteeri osoittaa erivärisillä muovilätkillä tai ojentaa koiran esittäjälle laatupalkintoa osoittavan nauhan.

Laatuarvostelua osoittavat nauhat ovat:

• ERI = erinomainen = punainen
• EH = erittäin hyvä = sininen
• H = hyvä = keltainen
• T = tyydyttävä = vihreä
• EVA = ei voida arvostella = ruskea
• HYL = hylätty = harmaa

Mikäli koira saa ERI:n, se tulee automaattisesti takaisin kehään kilpailuluokkaan. Mikäli koira saa EH:n, se tulee takaisin kehään, mikäli vähemmän kuin neljä koiraa ovat saaneet ERI:n. Tuomari sijoittaa neljä koiraa, ja jakaa oman harkintansa mukaan ERI:n saaneille koirille SA-arvot. Mikäli koira on sijoittunut ja saanut ERI:n lisäksi SA:n, se tulee kilpailemaan Paras Uros (PU) tai Paras Narttu (PN) kilpailussa.

Juniorisertifikaatti jaetaan junioriluokan kilpailuluokassa parhaalle siihen oikeutetulle sertifikaatin arvoisella (SA) palkitulle koiralle, jolla ei ole Suomen juniorimuotovalion arvoon oikeuttavia näyttelytuloksia. Junioriluokassa ei jaeta vara-juniorisertifikaattia. Juniorimuotovalion arvoon vaaditaan kolme juniorisertifikaattia näyttelystä Suomessa kolmelta eri palkintotuomarilta.

Veteraanisertifikaatti jaetaan veteraaniluokan kilpailuluokassa parhaalle siihen oikeutetulle sertifikaatin arvoisella (SA) palkitulle koiralle, jolla ei ole Suomen veteraanimuotovalion arvoon oikeuttavia näyttelytuloksia. Veteraaniluokassa ei jaeta vara-veteraanisertifikaattia. veteraanimuotovalion arvoon vaaditaan kolme veteraanisertifikaattia näyttelystä Suomessa kolmelta eri palkintotuomarilta. Juniori- ja veteraaniluokissa kilpailevat koirat kilpailevat myös tavallisesta sertifikaatista.

Kun sijoitetaan neljä parasta urosta ja neljä parasta narttua, koirat kilpailevat myös sertifikaatista ja kansainvälisissä näyttelyissä CACIB:ista, mutta näitä sääntöjä ei kannata tässä käydä läpi. Paras Uros ja Paras Narttu kilpailevat Rodun Parhaan Koiran arvosta (ROP) ja ROP-koira jatkaa kilpailua ryhmäkilpailussa. Kunkin ryhmän voittajat kilpailevat lopuksi BIS-koiran arvosta.

Näyttelytilanteessa on paras keskittyä oman koiran suoritukseen, eli missään tapauksessa ei saa häiritä muiden koirien suoritusta. Häiritsemistä on esim. juoksuttaa omaa koiraa aivan toisen koiran takana tai härskimmässä tapauksessa juosta toisen koiran päälle. Ei ole myöskään korrektia syöttää omaa koiraa kehässä makkarapaloilla tai keitetyllä maksanpaloilla ja tiputella jämiä lattialle. Jos haluaa syöttää koiraansa kehässä, se on ok, mutta kaiken – syöttämisenkin – on tapahduttava niin, ettei se häiritse muita.

Lopuksi

Näytteilleasettaja ei voi valittaa tuomarin päätöksestä, jos ei ole tapahtunut järjestely- tai muuta vastaavaa virhettä. Suomeksi: vaikka itse olisi sitä mieltä, että minun koirani on kauniimpi kuin naapurin koira, niin jos tuomari on toista mieltä, siihen tuomioon on tyytyminen. On myös hyvä muistaa, että vaikka ulkomuototuomarit arvostelevatkin koiran rodunomaisuutta kaikille yhteisestä rotumääritelmästä, on tuomareissa eroja siinä, minkälaisia ominaisuuksia he koirissa painottavat. Kannattaa siis aina muistaa olla itselleen ja koiralleen armollinen: joka kerta ei voi onnistua täydellisesti.

Koiranäyttelyt ovat mukava harrastus ja sosiaalisena tapahtumana vallan verrattomia. Siellä tapaa vanhoja kavereita ja ennen kaikkea, saa uusia. Kun on saanut kunnolla näyttelypureman, sinne kannattaa mennä joskus jopa ilman omaa koiraa, siten pystyy keskittymään kehän tapahtumiin paremmin. Ja jos joskus menee sormi suuhun ja tarvitsisi apua, niin kannattaa rohkeasti mennä kysymään ”konkareilta” – kyllä sieltä apua löytyy.

Toivottavasti tästä oppaasta oli apua saamaan selkeämpää käsitystä siitä, mitä koiranäyttelyissä tapahtuu. Kasvattajat varmasti mielellään auttavat aiheeseen liittyvissä kysymyksissä, ja on meillä muitakin aktiivisia koiranäyttelyharrastajia mukana yhdistyksessämme, jotka varmasti mielellään opastavat harrastuksessa alkuun.

Onnea ja menestystä kaikille kehiin!

Osa tekstistä lainattu luvalla Suomen Irlanninsusikoirat ry:n verkkosivuilta osoitteesta sirl.fi/nayttelyt/mita-nayttelyissa-tapahtuu.